Opiskelijan nimikyltistä tulisi käydä potilaille ja kollegoille ilmi, että työntekijä on opiskelija.

Potilailla ja omaisilla on oikeus tietää, minkälaisella koulutuksella häntä hoitava henkilö toimii sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä. Myös muiden työntekijöiden on työyksikössä hyvä tietää onko työntekijä vielä opiskelija vai valmistunut sairaanhoitajaksi (esimerkiksi lääkehoidon toteuttaminen, ohjaus, vastuukysymykset).

Hoitaja -nimikettä ei tulisi käyttää. Hoitaja -nimike ei kerro mitään tehtävästä tai koulutuksesta, jolla henkilö tehtävää hoitaa.

Sairaanhoitajan opintoja suorittanut voi työskennellä lähihoitajan sijaisena, jos työnantaja arvioi hänen osaamisensa tehtävään riittäväksi.

Työnantaja arvioi opiskelijan siihenastisen koulutuksen, osaamisen ja ammattitaidon sekä niiden soveltuvuuden työtehtävään. Työnantaja päättää, mitä tehtäviä opiskelija voi lähihoitajan sijaisena tehdä. Jos arvio on tehty, työnantajalla on vastuu siitä että opiskelijan osaaminen on riittävä tehtävään. Koska lähihoitaja on nimikesuojattu terveydenhuollon ammattihenkilö, sairaanhoidon opiskelija ei saa käyttää lähihoitajan tutkintonimikettä esimerkiksi nimineulassaan.

Lähihoitajan sijaisena toimiva opiskelija vastaa omasta toiminnastaan. Vastuun määrä on sidoksissa siihen, mikä on sijaisuusnimike ja millaisista työtehtävistä työsopimuksessa on sovittu. Opiskelijan tulee ottaa vastaan vain sellaisia tehtäviä, jotka hän osaa ja jotka kuuluvat sijaisuuteen.

Jos olet lähdössä harjoitteluun tai töihin ulkomailla, tulee sinun valmistautua siihen hyvin jo kotimaassa.

 Jos olet kirjoilla jossakin oppilaitoksessa, usein on mahdollista suorittaa osa kotimaisesta tutkinnosta ulkomailla opiskelijavaihdossa. Useimmiten määräaikainen opiskelu ulkomaisessa oppilaitoksessa kestää lukukauden tai kaksi. Voit lähteä ulkomaille opiskelemaan opiskelijavaihto-ohjelman kautta tai omatoimisesti. Työharjoittelu ulkomailla liittyy omiin opintoihisi ulkomaan harjoittelujaksona. Lisäksi saat hyödyllistä työkokemusta ja tutustut uudenlaiseen kulttuurin ja tapoihin työskennellä.
Ainakin seuraaviin asioihin tulee valmistautua etukäteen, jos olet lähdössä harjoitteluun tai töihin ulkomaille:

1.Oma kielitaito kannattaa arvioida ennen matkaan lähtöä. Pärjäänkö kohdemaan kielellä riittävän hyvin?

2.Matkan rahoitus, jos kyseessä ei ole palkkatyö.

Opintotukea voidaan myöntää myös ulkomailla opiskeluun, jos opinnot vastaavat tuettavia opintoja Suomessa tai sisältyvät Suomessa suoritettavaan tutkintoon. Opintotukea voidaan myöntää myös ulkomaan työharjoittelujaksolle, jos harjoittelu voidaan lukea hyväksi suoritettavaan tutkintoon.

Ulkomaille opiskelemaan tai töihin

Voit tilata uuden merkin kadonneen tilalle meiltä Sairaanhoitajaliitosta.

Ensimmäinen jäsenmerkki on maksuton. Kadonneen tai rikkoutuneen tilalle voit tilata uuden merkin Sairaanhoitajaliitosta lähettämällä postia osoitteeseen info@sairaanhoitajaliitto.fi. Merkin hinta on tällöin 25€. Merkin tilaajan jäsentietojen tarkistamiseksi tilaukseen on liitettävä tilaajan jäsentunniste; jäsennumero tai syntymäaika. Liitä postiisi myös osoitetietosi, jotta voimme samalla tarkistaa, että jäsenrekisterissämme on ajan tasalla oleva postiosoite ja saat merkin varmasti oikeaan osoitteeseen. Valmistuvat opiskelijat saavat ensimmäisen jäsenmerkkinsä automaattisesti maksettuaan varsinaisen jäsenmaksun, katso lisätietoja jäsenmerkin toimituksesta.

Voit kuulua Sairaanhoitajaliittoon opiskelijajäsenenä. Suosittelemme myös kuulumista Tehyyn.

Sairaanhoitajaliitto on ammatillinen liitto. Tehtävänämme on edistää sairaanhoitajien asemaa asiantuntijoina, kehittää hoitotyötä ja tarjota ammatillista tukea. Voit kuulua Sairaanhoitajaliittoon opiskelijajäsenenä yhtä aikaa kuluessasi johonkin edunvalvontaliittoon, josta saat työttömyyskassan palvelut.  Sairaanhoitajaliitossa opiskelijajäseniä ovat kaikki ensimmäistä sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön tai ensihoitajan AMK tutkintoa suorittavat opiskelijat. Lue lisää Sairaanhoitajaliiton opiskelijajäsenyydestä.

Sairaanhoitajaliitto suosittelee kaikille sairaanhoitajille ja sairaanhoitajaopiskelijoille kuulumista Tehyyn. Tehyssä jäsenlajisi  on ns. jatko-opiskelija, koska suoritat jo toista alan tutkintoa. Katso lisätietoa Tehyn opiskelijajäsenyydestä http://www.tehy.fi/opiskelijat/jaseneksi/.

Olen aloittamassa harjoittelun, joka kestää 5 viikkoa ja kyseisenä aikana tulee olemaan kolme (3) arkipyhäpäivää. Nyt saimme koulusta ohjeistuksena että opiskelijoiden tulee harjoitella myös pyhäpäivät, vaikka viikonloput ovat vapaaehtoisia. Onko asiaan olemassa ohjeistusta? Voiko näin toimia?

Aiheesta ei ole valtakunnallista ohjeistusta. Ohjeet ovat koulukohtaisia. Kliinisenharjoittelun tunnit ja tavoitteet pitää saavuttaa. Jos harjoittelun ajalle osuu pyhäpäiviä, pitää opettajan sopia oppilaiden kanssa etukäteen miten tunnit korvataan. Kolmivuorotyössä ongelmaa ei ole, mutta päivätyötä tekevä voivat esim. käydä tutustumassa kolmivuorotyötä tekeviin yksiköihin, pidentää harjoittelua tai tehdä korvaavan tehtävän. On opettajan tehtävä selvittää korvauskäytännöt etukäteen opiskelijoille.

Opiskelijoiden kannattaa näissä asioissa kääntyä oman oppilaitoksensa opiskelijayhdistyksensä puoleen. He hoitavat opiskelijoiden edunvalvontaa oppilaitoksissa opintojen aikana ja voivat vaatia selvitystä epätasa-arvoiseen asiaan

Sosiaali- ja terveysministeriö on julkaissut oppaan ’Turvallinen lääkehoito, valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa’. Oppaan mukaan lääkehoidon toteuttaminen perustuu toiminta- ja/tai työyksikössä laadittuun lääkehoitosuunnitelmaan

Opiskelijan toimiessa tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä työnantaja määrittelee opiskelijan oikeudet lääkehoidon toteuttamisessa opiskelijan valmiudet ja työyksikön lääkehoidon vaativuuden huomioon ottaen (STM 2005:32, 51).

Opiskelija on velvollinenesittämään todistuksen suorittamistaan lääkehoidon opinnoista ja niistä suoriutumisestaan. Työnantajan edustaja (esim. lääkehoidosta vastaava tai osastonhoitaja) arvioi opiskelijan lääkehoidon osaamisen ja siihen osallistumisen (STM 2005:32, 53).

Lääkehoidon koulutuksen saaneet laillistetut terveydenhuollon ammattihenkilöt kantavat kokonaisvastuun lääkehoidon toteuttamisesta, ja jokainen lääkehoitoa toteuttava tai siihen osallistuva kantaa vastuun omasta toiminnastaan. Opiskelijan velvollisuus on ilmoittaa työnantajalle, jos hän kokee ettei hallitse jotain hänelle annettua tehtävää.

Lisätietoa:

Turvallinen lääkehoito. Valtakunnallinen opas lääkehoidon toteuttamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa. Sosiaali- ja terveysministeriön oppaita 2005:32: http://pre20090115.stm.fi/pr1139565646410/passthru.pdf

Sosiaali- ja terveysministeriön antama asetus potilasasiakirjoista on tullut voimaan 1.8.2009. Asetuksen 6 § on määräykset siitä, kenellä on oikeus tehdä merkintöjä potilasasiakirjoihin.

Potilasasiakirjoihin saavat tehdä merkintöjä potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon ammattihenkilöt ja heidän ohjeidensa mukaisesti myös muut henkilöt siltä osin kuin he osallistuvat hoitoon. Potilaan hoitoon osallistuvat terveydenhuollon opiskelijat saavat tehdä merkintöjä toimiessaan laillistetun ammattihenkilön tehtävässä terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain 2 §:n 3 momentin mukaisesti. Muutoin terveydenhuollon opiskelijan tekemät merkinnät hyväksyvät hänen esimiehensä, ohjaajansa tai tämän valtuuttama henkilö.

Tietosuojavaltuutetun käsityksen (2009) mukaan merkinnät potilasasiakirjoihin on tehtävä terveydenhuollon opiskelijalle annettuja omia käyttäjätunnuksia käyttäen. Merkinnät hyväksyvän henkilön tulee tehdä merkintöjen hyväksyminen myös omilla käyttäjätunnuksillaan, ei opiskelijan tunnuksilla.

Valviran käsityksen mukaan edellä mainittu säännös merkitsee sitä, että myös laillistetun ammattihenkilön tehtävissä tilapäisesti toimivan henkilön opiskelija-aseman (sh-opisk. jne.) tulee ilmetä hänen laatimistaan potilasasiakirjamerkinnöistä.

Lisätietoa:

Tietosuojavaltuutetun vastaus kysymykseen: http://www.tietosuoja.fi/46250.htm

Sosiaali- ja terveysministeriön asetus potilasasiakirjojen laatimisesta sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttämisestä (99/2001): http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2001/20010099

 

Vain ao. terveydenhuollon toimintayksikössä potilaan hoitoon tai siihen liittyviin tehtäviin osallistuvilla on oikeus käsitellä tietoja ja vain siinä laajuudessa kuin heidän työtehtävänsä ja vastuunsa edellyttävät. (Potilasasiakirja-asetus 298/2009).

Omien potilastietojen katselu ei ole sallittua omilla henkilökunnan tunnuksilla. Jos sairaanhoitaja haluaa tutustua itseään koskeviin potilasasiakirjamerkintöihin, on hänen toimittava kuten potilaan kyseisessä tilanteessa.

Potilas voi henkilötietolain (523/99) 26–28 §:n tarkastusoikeuden nojalla tutustua potilasasiakirjoihinsa ja saada niistä jäljennöksiä. Tarkastusoikeudella tarkoitetaan henkilökohtaista potilasasiakirjatietojen tarkastamista.

Henkilötietolaki 28 § 3 mom: ”Sen, joka haluaa tietää, mitä häntä koskevia tietoja on talletettu terveydenhuollon toimintayksikön tai itsenäisesti ammattiaan harjoittavan terveydenhuollon ammattihenkilön potilasasiakirjoihin, tulee tehdä tarkastusoikeutensa käyttämisestä pyyntö lääkärille/hammaslääkärille tai muulle häntä hoitaneelle terveydenhuollon ammattihenkilölle, joka huolehtii tietojen hankkimisesta ja antaa tiedon asiakirjoissa olevista merkinnöistä.”

Lisätietoa:

Henkilötietolaki 523/1999. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990523

Potilasasiakirja-asetus 298/2009. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2009/20090298

STM. 2001:3. Potilasasiakirjojen laatiminen sekä niiden ja muun hoitoon liittyvän materiaalin säilyttäminen. Opas terveydenhuollon henkilöstölle http://pre20031103.stm.fi/suomi/pao/julkaisut/potilasopas/opas.htm

Jokaisen sairaanhoitajan tulee huolehtia omassa toiminnassaan potilasturvallisuuden toteutumisesta riippumatta siitä onko vakituisessa vai määräaikaisessa työsuhteessa.

Niin vakituisia kuin määräaikaisissa työsuhteissa toimivia sairaanhoitajia koskee terveydenhuollon ammattihenkilölaki (559/1994). Lain tarkoituksena on edistää potilasturvallisuutta ja terveydenhuollon palveluiden laatua.

Ammattihenkilölain mukaan terveydenhuollon ammattihenkilön on ammattitoiminnassaan noudatettava ammattihenkilölaissa säädettyjä ammattieettisiä velvollisuuksia (§ 15). Hänen on muun muassa sovellettava ammattitoiminnassaan yleisesti hyväksyttäjä ja kokemusperäisiä perusteltuja menettelytapoja koulutuksensa mukaisesti, jota hänen on pyrittävä jatkuvasti täydentämään. Hänen tulee tasapuolisesti ottaa huomioon ammattitoiminnasta potilaalle koituva hyöty ja sen mahdolliset haitat. Terveydenhuollon ammattihenkilöllä on velvollisuus ottaa huomioon, mitä potilaan oikeuksista säädetään.

Lisätietoa:

Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 28.6.1994/559: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1994/19940559